Pätkätyöläisen arkea

Edit: teksti siirretty vanhasta blogista

MINÄ.TYKKÄÄN.UUDESTA.VUODATUKSESTA!!!
Tästä tulee vielä mainio, kunhan ne loputkin "hikat" saadaan poistettua. Mutta nyt asiaan.
Minut on kirottu ikuiseksi pätkätyöläiseksi!!! Se nyt taitaa johtua ammatinvalinnastani, ja sen ohella suuntautumisestani siinä. Mulla on huomisesta alkaen 3 työpaikkaa, joiden jokaisen työsopimus päättyy toukokuun loppuun mennessä, ja just nyt se stressaa aika vietävästi. Tai ei ehkä stressaa, mutta ärsyttää.
Ensinnäkin ja ennen kaikkea olen muusikko. Työpaikkani perusteella teatterimuusikko. Huomenna alkaa jälleen uuden produktion harjoitukset omalta osaltani, ja nämähän pestit ovat aina määräaikaisia, ts. produktiokohtaisia. Tämänhetkinen työsopimukseni on voimassa huomisesta kevään viimeiseen näytökseen ja sitten syksyn ensimmäisistä harjoituksista viimeiseen näytökseen, eli kesän ajan työsopimus aivan yksinkertaisesti katkeaa. Näin se tällä alalla menee, eikä sille voi mitään. En ole vakituisessa työsuhteessa mihinkään teatteriin, vaan "keikalla" tässä yhdessä tietyssä produktiossa.
Toiseksi olen sellonsoitonopettaja. Opetan sellonsoittoa eräässä pienessä turkulaisessa musiikkikoulussa, joka ei saa valtiolta tukea. Siksi, ihan ymmärrettävästi, ainakin tämän ensimmäisen lukuvuoden ajan työsuhteeni on määräaikainen, eli se päättyy lukuvuoden päättyessä, eli olen kesän ajan työtön. Sen jälkeen määräaikaisuuden jatkaminen tuskin on laillistakaan, eikä minulla ole mitään syytä epäillä, että työnantajani tällä saralla yrittäisi toimia laittomasti/epäeettisesti. Mutta pakostakin tämä vauvakuumekin on pannut miettimään, että entäs jos olisinkin nyt raskaana? En jäisi äitiyslomalle, vaan kanssani aivan yksinkertaisesti ei tehtäisi uutta työsopimusta. Onhan se nyt vähän pepusta, eikä vähiten siksi, että olen aika kiintynyt oppilaisiini.
Nyt tässä kohtaa nousee esiin kysymys: Miksi ihmeessä minulla on vielä se kolmaskin työpaikka? No, sehän johtuu tietenkin siitä, että olen ollut vuoden verran työttömänä tuon muusikkouden osalta. Siksi hain ja sain syksyllä työpaikan puhelinnumeropalvelusta. Se on niin mun homma, saan pälättää ja tehdä Google-hakuja! Ja työmäärä on erinomainen: 2-4 työvuoroa viikossa (à 4-8 tuntia) ja saan itse vaikuttaa erittäin paljon työvuorojen ajankohtiin. Ja... siinäkin on määräaikainen sopimus, huhtikuun loppuun. Mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että nyt, kun en oikeastaan enää tarvitsisi sitä työtä, en oikein voi noin vain irtisanoutua siitä. Eikä siinä silleen mitään, kun niitä näytöksiäkin on vain 2-3 per viikko, että ei mulla aika lopu kesken vaikka tekisinkin muutaman vuoron viikossa puhelinpalvelussa. PAITSI seuraavat 3 viikkoa, jolloin olen joka arkipäivä 4 tuntia aamupäivällä ja 4 tuntia illalla teatterilla harjoituksissa, ja olen saanut sovitettua soittotunnit siihen kaksien harjoitusten väliin. Eli puhelinpalvelutyöt teen sitten vissiin viikonloppuina.
Tähän kirsikaksi kakun päälle semmoinen tieto, että halutessani voin jatkaa puhelinpalveluhommaa kesällä, jolloin se olisi kokopäiväistä, eli 30-40 h viikossa. Sitten syksyllä voisin taas jatkaa totuttuun tapaan, jos haluan. Mikä on mainiota, koska kuten mainittu, olen sekä muusikkoudesta että opettajuudesta työttömänä kesän ajan... MUTTA KUN SE SOPIMUS ALKAISI SITTEN JO TOUKOKUUN ALUSTA!! Silloin menee vielä näytöksiä teatterilla ja lukukausi opetuksessa jatkuu, ja just nyt mulla hajoo pää kun yrittän sovittaa näitä kaikkia yhteen. Tällä viikolla sain jo yhden totaalisen itkupotkuraivarin tämän asian takia, mutta yritän muistuttaa itseäni, että olen onnekas, kun minulla on 3 työtä, joista kaikista jopa tykkään ja jotka tuottaa ongelmia VAIN seuraavat 3 viikkoa ja koko toukokuun... Huoh.
Mutta on se niin ihanaa, että pääsen taas soittamaan. :)