-

torstai 25. heinäkuuta 2013

Mistä tietää, että uuni on pesun tarpeessa?

Edit: teksti siirretty vanhasta blogista

No esimerkiksi siitä, että palohälytin alkaa ulvoa joka kerta, kun uunin avaa. Ja tulee sieltä aika kamala hajukin.
Itse asiassa meidän koko keittiö olis aika perusteellisen kuurauksen tarpeessa. Kuten kylppärikin. Ja sauna. Ja vähän koko muukin kämppä. Mutta just nyt ei oikein riitä motivaatiota siivoamiseen, kun me muutetaan tästä kuukauden päästä.
Niin, taas me muutetaan. Vuosi me ehdittiin tässä jo asuakin. Mutta kun meille kävi niin, että Miehen firmalta tippu toimitilat alta pois, niin että joudutaan vähän uudelleenjärjestämään työkuvioita... Taas... Mies remontoi syksyn aikana pikkuhiljaa itselleen tiloja siskonsa piharakennuksesta ja tekee muuta palkkatyötä. Tämä tarkoittaa vaan sitä, että meillä on taas yhtäkkiä rahat ihan loppu ja pakko karsia jostain. Ikävä juttu vain on se, ettei me oikein pystytä karsimaan mistään muusta kuin asumiskuluista. Meillä on meinaan aikamoinen neliöhinta tässä nykyisessä asunnossa. Joten päätettiin muuttaa syyskuun alussa. Jonnekin.
Kun isi ja äiti kuuli tästä, he tarjosivat meille mahdollisuutta kämpätä jonkin aikaa heidän vierashuoneessaan. Se tarkoittaisi sitä, että saataisiin olla muutama kuukausi kokonaan ilman asumiskuluja. Se mahdollisuus voittaa jopa kaiken sen henkisen paineen, mikä mun vanhempien luona asumisesta seuraa, joten päätettiin napata tarjouksesta kiinni.
Mehän ollaan kertaalleen aiemmin asuttu kolme kuukautta mun vanhempien nurkissa, mutta silloin heidän asuntonsa oli järjestetty niin, että nukuimme heidän työhuoneessaan. Nyt saamme huoneemme kokonaan itsellemme, joten odotan tästä kerrasta aika paljon mukavampaa. Sen lisäksi olen tällä hetkellä psyykkisesti aika paljon paremmassa jamassa kuin silloin.
No, ei tässä vielä kaikki. Muutamme siis syksyksi vanhempieni luokse. Sitten tammikuussa yksi meidän kaveri lähtee 5 kuukaudeksi Ecuadoriin ja tarvitsee siksi aikaa vuokralaista mukavaan kolmioonsa. Ja mehän tarjouduimme vapaaehtoisiksi. Saadaan asua siinä halvalla koko kevään ajan.
Iso plussa tässä kaikessa on kaikki se rahan säästö. Se poistaa myös aika paljon stressiä Miehen työasioista. Uskon myös, että 9 kuukautta menee loppujen lopuksi melkoisen nopeasti. Sitten ne miinukset:
  • mulla ei tule olemaan omaa kotia seuraaviin 9 kuukauteen
  • me tullaan muuttamaan 3 kertaa vuoden sisällä
  • suurin osa meidän tavaroista täytyy sijoittaa varastoon 9 kuukaudeksi
  • edellämainittu tarkoittaa sitä, että EN NÄE PIANOANI 9 kuukauteen!!
  • pitäisi myös onnistua erottamaan toisistaan ne tavarat, joita ilman tulemme toimeen seuraavat 9 kuukautta, ne tavarat, joita ilman tulemme toimeen syksyn ajan, mutta jotka haluamme vuodenvaihteessa käyttöömme, ja ne tavarat, joita ilman emme tule toimeen.
  • mulla ei ole hajuakaan, missä pidän soittotuntini koko tulevan lukuvuoden. Ehkä alan käydä oppilaiden kotona ja perin kilometrikorvaukset!
  • saatan tulla hulluksi ennen vuodenvaihdetta.
Masentavaa tässä kaikessa on se, että me rakastetaan tätä asuntoa. Mutta minkäs mahtaa, kun on liian kallis niin sitten on liian kallis. Toisaalta, meillä on yhteiselomme aikana ollut tähän asti 4 kotia, ja kaikki ne on meidän mielestä olleet ihania, joten miksei se seuraavakin olisi?
Meidän elämän teema tuntuu olevan ylämäki-alamäki. Aina kun saadaan asiat järjestykseen ja hommat luonnistuu, niin tapahtuu jotain, mikä aiheuttaa totaalisen romahduksen ja sitten me taas kootaan elämäämme pienistä paloista uudestaan. Jos asiasta haluaa löytää jotain positiivista, niin on tässä ainakin oppinut olemaan etsimättä onnellisuutta mistään aineellisesta. Se on niin katoavaista. Meidän onni ei ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jaksat kommentoida! Kaikista kommenteista ilahdutaan!