tiistai 30. heinäkuuta 2013

Realismia tai jotain

Edit: teksti siirretty vanhasta blogista

Sunnuntaina jalkapallon jälkeen Mies kertoi yhdelle ystävällemme meidän tämänhetkisestä tilanteesta. Ystävä totesi leikillään: "On se hyvä että kaikki paska tulee sun niskaan niin me muut päästään helpommalla." Se jotenkin tiivisti Miehen elämän aika hyvin. Sillä vaan käy kerta toisensa jälkeen ihan älyttömän huono tuuri. Ja aina just silleen, että kun meistä vihdoin tuntuu siltä, että asiat järjestyy ja homma alkaa sujua ja rahatkin riittää laskuihin, tulee uusi romahdus. Ihan käsittämätöntä.
En halua valittaa tuon enempää, koska en oikeasti ole onneton. Eikä Mieskään. Just nyt stressaa aika vietävästi, kun rahat on kerta kaikkiaan loppu, mutta eipä sille mitään voi. Jauhoja ja hiivaa on kaapissa, joten voin leipoa leipää ja pakastimessa on kanaa. Sen jälkeen täytyy siirtyä isin ja äitin jääkaapille. Sinne on onneksi aina avoimet ovet. Sitä paitsi Miehellä on töitä! Se on parasta.
Tänään täytyy irtisanoa vuokrasopimus. Sitten voi alkaa jo pikkuhiljaa lajitella ja pakata tavaroita. Laatikoitakin on jo. Tavallaan olen ihan innoissani jopa. Vaikka tästä ihanasta asunnosta lähteminen harmittaa, kuitenkin uudet alut tuntuu musta aika hyvältä. Seuraavan vuoden aikana niitä on tiedossa kokonaista kolme kappaletta.
Voi järkky mikä naurettava optimisti mä olen. =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jaksat kommentoida! Kaikista kommenteista ilahdutaan!