Edit: teksti siirretty vanhasta blogista
Mä elän jotain päänsisäistä kaamosta aina vain. Nukun 10-13 tuntia
vuorokaudessa, tai siis ainakin nukkuisin, jos voisin. Hereilläoloaikani
lähinnä istun koneella, mutten silti saa aikaiseksi tehdä niitä
tekemättömiä asioita, joita pitäisi ja voisi koneella helposti tehdä. En
saa edes aikaiseksi kirjoittaa tänne. Pari aurinkoista päivää ovat
vähän piristäneet, mutteivät niin paljon, että olisin päässyt
liikkeelle.
Tämä aamu alkoi tyynysodalla ja valtavalla
mukillisella mustaa kahvia. Olin jopa niin pirteä, että käytiin
seuraavanlainen keskustelu:
Mies: Onko sulla pepussa joku ongelma?
Minä: Eiku mä tanssin!
Mies: Ai sitäkö se olikin.
Ja
taas istun koneella, mutta tänään en aio jäädä tähän tämän pidemmäksi
aikaa. Pitää hakea pyykit kuivaushuoneesta ja viedä uudet tilalle,
lähettää tekstiviestiä 3 kaverille ja yhden oppilaan äidille ja
sähköpostia toisen oppilaan äidille. Kirjastossa tarttis käydä, mutten
taida ehtiä tänään. Iltapäivällä on yksi soittotunti ja yksi
pianomuskarisijaistus (johon täytyy valmistautua) ja sitten olis
baletti. Eilenkin olis ollu baletti, mutta istuin koneella. Harmitti
jälkikäteen, rakastan käydä siellä. Siis kunhan vain pääsen sinne asti,
lähteminen ei ole millään muotoa mukavaa.
Mulla olis
myös varmaan lähemmäs 10 valmista neuletta kuvaamista ja esittelyä
vailla. Jospa tämä tästä pikkuhiljaa. Masennuslääkkeet ovat kuvioissa
mukana, ja kieltäydyn ottamasta isompaa annosta. Laihdutus on mennyt
päin mäntyä, johtuen aika suuresti siitä, että karkkitehtailijamieheni
kiikuttaa mulle uusia maistiaisia harva se päivä. Päätin aloittaa
juoksuohjelmani heti kun on luvattuna vähän plussaa. Meinasin aloittaa
jo tällä viikolla, mutta ens viikoksi on luvattu niin paljon pakkasta,
etten sitten viitsinytkään. Jospa saisin itseni tekemään sisätiloissa
vaikka niitä pilatesjuttuja baletin lisäksi näin alkuun. Lenkkeily
alkakoon sitten kun tarkenee eikä tule enää enempää lunta. Tällä
viikolla pitäisi myöskin harjoitella ja sitten nauhoittaa omaa soittoa
yhtä demoa varten.
Talousasiat masentaa. Minähän olen
tehnyt teatterissa hommia viimeiset 3 viikkoa ihan niska limassa, mutta
niistä tulee ylihuomenna palkkaa huikeilta 4 päivältä. Loput tulee vasta
kuukauden päästä. Aika masentava takaisku, kun olin luullut ja laskenut
sen varaan, että tulis koko helmikuun palkka kerralla 15. päivä. Mikä
siinä on, että rahaa ei vain koskaan voi olla tarpeeksi, vaikka kuinka
paiskisi hommia.
Ja nyt mua ärsyttää, kun kirjoitan
tänne vain silloin kuin ärsyttää. Yritän saada tänään edes yhden neuleen
kuvattua niin saadaan jotain positiivista tänne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jaksat kommentoida! Kaikista kommenteista ilahdutaan!