tiistai 2. syyskuuta 2014

Kaikenlaista tämän tytön elämästä

Edit: teksti siirretty vanhasta blogista

Hups kun taas on aikaa hujahtanut edellisestä postauksesta.
TÄNÄÄN TAPAHTUNUTTA:
1. Naapurin pikkulikka tuli rappusissa vastaan äitinsä kanssa kun tulin kotiin. "Mikäs sieltä tulee?" kysyi tyttö ja äiti vastasi että naapuri. Sitten kun olin mennyt ohi, tyttö sanoi: "Ei se ollu mikään naapuri, se oli nainen!"
Mä olisin kyllä mieluummin tyttö... Oon itse asiassa ajatellut että taidan jättää sen aikuisuushommelin kokonaan väliin. Aion olla tyttö siihen asti, että joskus 50 vuoden päästä ilmoitan kovalla äänellä maailmalle olevani Vanhus.
2. Kuntokeskuksen suihkussa nuorempi nainen ja vanhempi nainen, mahdollisesti äiti ja tytär, keskustelivat ruotsiksi, mutta sanoivat kaikki kirosanat suomeksi. Tiedättekö, kun vaikka ei kuulisi keskustelua oikein kunnolla, niin omasta äidinkielestä saa kuitenkin jotenkuten selvää? Tässä tapauksessa korviini kantautui siis pelkät kirosanat kaiken muminan välistä. Se oli jotenkin niin absurdia, että alkoi hihityttää.
Liityin Elixian jäseneksi viime viikolla. Mulla on hieno strategia tässä taustalla. Ajattelin, että kun se on niin kallis, niin sitten mun on kanssa pakko käydä siellä. Ja koska se ei välttämättä vielä riitä, tehtiin Miehen kanssa seuraavanlainen sopimus: Tavoitteena on käydä vähintään kaksi kertaa viikossa siellä. Kun tämä toteutuu, saan jokaisesta kuntoilukerrasta siirtää 5€ tilille, jonka saan tyhjentää shoppaillen, kun menen vuodenvaihteessa New Yorkiin. Ja jos jää alle kahteen kertaan jonain viikkona, jokaisesta puuttuvasta kerrasta lähtee 10€ pois.
Tosiasiahan on, että mulla on nyt ainakin syksyn ajan niin paljon töitä, että mun on pakko saada itseni liikkumaan, ellen halua olla rikkinäinen ja raihnainen tammikuuhun mennessä. Elixian valintaan vaikutti ennen kaikkea se, että se on n. 800 metrin päässä meiltä, enkä voi siis väittää, että sinne olis jotenkin hankala lähteä, ja mun mielestä se on kiva ja viihtyisä paikka ja tuntitarjontakin sopii mulle.
MUUTEN VAIN AJANKOHTAISTA:
1. Mun lempioppilas lopetti sellonsoiton. En häpeä sanoa lempioppilas, koska en kohdellut häntä eri lailla kuin muita. Hän ei ollut lempioppilaani siksi, että olisi ollut poikkeuksellisen lahjakas tai hänen olisi ollut helppo oppia uusia asioita. Päinvastoin, hän oli melkoisen haastava oppilas ja edistyi hitaammin kuin muut ikäisensä oppilaani, mutta hän oli tunnollinen ja ahkera ja sai ja aiheutti aivan valtavaa onnistumisen iloa saavutuksillaan. Nyt vaikeat olosuhteet pakottivat hänet lopettamaan ja suru on suuri sekä mulla että hänellä.
2. Isillä ja äitillä oli kesällä 45-vuotishääpäivä. Annoin molemmille lahjaksi lahjakortin, joka oikeuttaa yhteen vapaavalintaiseen mittatilausneuleeseen. Nyt molemmat on tehneet tilauksensa. Tilipäivänä täytyy siis suunnata lankakauppaan.
Turkuun on avattu uusi lankakauppa, Käsityökeskus Tuuma, joka myy mm. Garnstudion lankoja. Ne on aika edullisia ja laadukkaita, olen siis erittäin tyytyväinen. Sinne käy matkani, kunhan tilillä on rahaa.
Kerron langoista ja tilausneuleista myöhemmin lisää, kunhan saan hommat alkuun. Ensi viikolla alkaa uusi teatteriproduktio, mikä tarkoittaa kiireistä 3 viikon harjoituskautta. Ensi-ilta on lokakuun alussa ja sen jälkeen on 35 näytöstä 2,5 kuukauden aikana, eli töitä riittää. Kolme uutta oppilastakin aloitti tänä syksynä... Yritän ehtiä siinä ohessa myös kuntoilla, neuloa ja kirjoittaa blogia aika ajoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jaksat kommentoida! Kaikista kommenteista ilahdutaan!