Vielä KonMarista

Edit: teksti siirretty vanhasta blogista

Ei, tämä ei ole muuttumassa KonMari-blogiksi.
MUTTA: luin kirjat. Molemmat. Yllätyin siinä mielessä, että olin (kuten moni muukin) kuvitellut menetelmän painopisteen olevan tavaran karsimisessa ja minimalismissa. Näinhän ei suinkaan ole. Päätin kokeilla.
Kuten aiemmin on ollut puhetta, sitä karsimistahan olen tehnyt jo vaikka ja kuinka monessa vaiheessa viimeisten 3 vuoden aikana. En siis kokenut meillä olevan enää kauheasti karsittavaa, mutta kyllä sitä vielä jonkin verran löytyi. Enimmäkseen vaatteita. Niitä lähti vielä 9 säkillistä, vaikka edellisestä karsinnasta ei ollut puolta vuottakaan. Olen nyt tosi tyytyväinen vaatemäärääni. Löydän helposti päälle pantavaa ja viihdyn vaatteissani. Lisäksi tiedän tismalleen, miltä osin vaatevarastoni vaatii täydennystä (palkkapäivää odotellessa).
Turhaan säilytettyjä papereita lähti myös valtava kasa, sekä vuodevaatteita ja pyyhkeitä. Hassua, että meillä on tasan yksi vieraspeitto ja -tyyny, mutta lakanoita löytyi koko suvulle. Meillä kun kaikki normaalikokoiset lakanasetit ovat vieraslakanoita, koska käytämme itse tuplaleveää peittoa.
Karsintakierroksen jälkeen tein järjestämiskierroksen. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että nyt meillä on ihan oma paikka myös esimerkiksi lompakolle, kalenterille, nenäliinapaketille, huulirasvalle ym. asioille, jotka tähän asti ovat seilanneet paikasta tai laukusta toiseen ja olleet usein hukassa. Toinen tyytyväisyyden aihe ovat muistoesineet. Mulla on tähän asti ollut tyhmä säilytyslaatikko, jossa on maannut sekalaisia valokuvia, kirjeitä, kortteja ja muita muistoja. Mulla on ollut tosi suuri dilemma näiden suhteen: niitä ei raaski heittää pois, mutta niille ei ole niiden arvoista säilytyspaikkaakaan. Siellä laatikossa ne ei ainakaan tuota iloa kenellekään. Olen ajan mittaan karsinut niitä niin, että jäljellä on ne valokuvat, jotka oikeasti tuovat iloa ja lisäksi lähinnä meidän hääkortit. Ollaan haluttu säilyttää ne. Häälahjat kuluvat, katoavat ja hajoavat, mutta kortit ovat kiva muisto, varsinkin kun meillä ei ollut vieraskirjaa. Ja nämä, siis kuvat ja kortit on lojuneet vuosikausia siellä laatikossa. Ne ei ole semmoisia, että meidän tarvitsisi välttämättä esitellä niitä kenellekään, mutta ne on kiva muisto itselle. Joten... päätin tapetoida vaatehuoneen.

Se on nyt meidän yksityinen muistogalleria. 😊
Sitten jälkiajatukset:
Olen aina ollut aivan hirvittävän sotkuinen ihminen, tai oikeastaan on-off-ihminen: koti vajoaa ensin hirvittävään kaaokseen ja sitten teen perusteellisen siivouksen, jonka jälkeen olen raivoissani, jos mieheni jättää lyijykynän pöydälle.
Jo ensimmäisen kierroksen jälkeen kodin siistinä pitäminen helpottui valtavasti, koska tavaroilla alkoi oikeasti olla oma paikka, johon ne voi laittaa heti käytön jälkeen. Huomasin että itsellä tosi tärkeää on se, mitä Marie kirjassaan kertoo omasta tavastaan tyhjentää laukku aina kotiin tullessa. Monta viikkoa tein juuri näin ja sillä oli tosi isot kerrannaisvaikutukset: kun heti takin pois ottamisen jälkeen laittaa laukusta tavarat paikoilleen ja laukun myös, tulee saman tien myös vaihdettua vaatteet ja laitettua ne oikeille paikoilleen. Ja sitten katsottua ympärille, että onko jotain muuta jossain, missä sen ei kuuluisi olla, ja koko hommaan kuluu 5 minuuttia. Aamujen kiireisyys väheni, vaikka odotin toisin: laukun täyttäminen uudelleen tapahtuu hetkessä, koska kaikki, mitä tarvitsen, löytyy heti juuri sieltä missä niiden kuuluu olla. Huomasin, että unohdan vähemmän asioita tällä tavalla.
Heti kun tuli yksi ilta, jolloin olin muka liian väsynyt tyhjentämään reppuani kotiin tullessa, heitin sen vain eteisen nurkkaan. Seuraavaksi heitin vaatteeni läjään sängyn viereen ja siitä se sitten lähti: tuttu kaaos alkoi pikkuhiljaa vallata alaa.
Ja sit vielä semmoinen juttu, että marituksen myötä käsitykseni kodin siisteydestä on tasapainottunut: en siedä sotkua, mutta en enää vaadi sitä, että siisti koti näyttää näyttelyasunnolta. Elämisen merkit eivät haittaa.
KonMari-kirjoissa on jonkin verran sellaista, mihin en usko, lähinnä sintolaiseen filosofiaan liittyvää (?) asiaa, mutta myös paljon erittäin käytännöllisiä vinkkejä oman elämän hallintaan.