Siis mä en kestä. Olin just joulukuussa 2 viikkoa kipeänä ja nyt tammikuussa on ollut Miehen vuoro, ja nyt kun ajattelin sairastelun olevan vihdoin ohi, niin eikös vaan yhtäkkiä kurkku ole taas kipeä ja päässä humisee. Ja just nyt kun ei todellakaan jaksais, ehtis eikä haluais olla kipeänä.
Jaksaako, ehtiikö tai haluaako sitten joskus? Ehkä ei, mutta jos olen rehellinen, se joulukuinen sairastelu osui kyllä aika hyvään rakoon. Lukuun ottamatta sitä, että missasin meidän musiikkikoulun joulukonsertin. Se oli harmi, ja lisäksi se aiheutti vähän hankaluuksia muille opettajille, joiden piti sitten paimentaa omien oppilaidensa lisäksi myös minun oppilaitani. Mutta muilta osin flunssani osui joululomalle. Nyt joku älähtää, että kuka nyt haluaa olla lomalla kipeänä.
Niin, eipä kai kukaan. Mutta kun mulla osui se kaamosmasennuksen pahin aallonpohja juuri samaan kohtaan, niin oikeastaan jopa nautin siitä, että saatoin linnoittautua peiton alle ilman pienintäkään huonoa omaatuntoa siitä, etten jaksanut olla sosiaalinen ja reipas. Tai ei, ehkä huono omatunto on väärä ilmaus, olen jo oppinut, ettei minun tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa sen takia, että minulla on jaksamiseeni vaikuttava sairaus (sen oppiminen on muuten mielestäni ehkä tärkeimpiä asioita, joihin masennusta sairastavien tulisi pyrkiä). Mutta silloin kun on se aallonpohja päällä, niin asia, jota ei myöskään jaksaisi yhtään tehdä, on selittäminen. On helpompaa kun voi sanoa vain että "sori mut mul on flunssa".
Tämä aallonpohja meni mielestäni nopeammin ohi kuin aikaisempina vuosina, ja nyt ollaan jo pitkällä ylämäessä. Joko onnistuin nostamaan lääkeannostustani juuri oikeaan aikaan (olen saanut lääkäriltä luvan määrittää osin itse omien tuntemusten mukaan annostustani, tietenkin minimi- ja maksimiannokset on määritelty reseptissä) tai sitten se oikeasti auttoi, että todellakin vain lepäsin ne pahimmat pari viikkoa. Tai sitten kyseessä on yhdistelmä edellisistä.
Olen jo vuosia toiminut kuin luotettava kalenteri: aallonpohjat osuvat joulukuuhun ja huhti-toukokuuhun. Sinne keväälle ei kyllä uskalla toivoa flunssaa, koska se on töissä niin kiireistä aikaa. Harmi, koska kevään aallonpohja on yleensä paljon pahempi. Silloin ei auta kuin downshiftata aika lailla kaikki muu elämästä minimiin ja keskittyä jaksamaan ne työasiat.
Äh, miksei meillä ole auringonhattu-uutetta?? Sitä pitäisi olla aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jaksat kommentoida! Kaikista kommenteista ilahdutaan!